Paronin toka ilta Porissa |
Juoksutimme aluksi Paronia maneesissa kuminauhoilla. Juoksutus sujui hyvin ja poni oli rento. Pari kertaa Paroni yritti kääntyä, mikä hänellä on vanha paha tapa, mutta tämä tuskin on enää ongelma, kunhan juoksuttaja pysyy skarppina koko ajan.
Selkäännoustessa Paroni yritti rynniä eteenpäin aikaisemman väistämisen sijaan. Tällä kertaa hän oli seinän ja jakkaran välissä, joten väistäminen ei olisi onnistunut. Pääsin selkään toisella yrittämällä (aiemman kymmenennen? kerran jälkeen), mutta Paroni pääsi raville kivutessani satulaan, koska en vain ollut nopeampi kuin Paroni. Skarppina pojan kanssa saa siis olla. Ensi kerralla olen vieläkin nopeampi ja jämerämpi. Paroni osaa kyllä seistä, joten tämä temppuilu on selvää kokeilua.
Ratsastus sujui paremmin kuin aiemmin. Paroni oli rento, pidätteet ja avut meni PALJON paremmin läpi kuin aiemmin. Pysäytettäessä ei tarvinnut enää ohjiin koskea lainkaan. Oli oikein miellyttävä ja rento ratsastuskokemus, vaikka olimme ekaa kertaa yksin maneesissa. Kolmipala siis toimi tai sitten ratsulla & ratsastajalla oli vaan parempi päivä. Molemmat varmaan hakee vielä punaista lankaa ja ollaan vähän pihalla kumpainenkin, mutta harjoitus tekee mestarin. =)
Laukkaa kokeilimme, mutta koska Paroni ei nostanut laukkaa, vaan kiihdytti ravia, niin tämän vuoksi otimme laukan suosiolla liinassa. Minä selässä ja Heidi juoksettaa Paronia. Tämä sujui ok. Laukkaa ei viitsi yksin kokeilla, sillä jos tulee ongelmia niin on hyvä viedä asia loppuun, vaikka sitten liinassa.
Kun Astoria ja Marika saapuivat paikalle, tilanne muuttui. Paroni rupesi kyttäämään kaveria ja punki voimalla Assun perään. Muistutin raipalla, että tämä ei ole suotavaa ja Paroni oli tämän jälkeen taas hallussa. Kyttäili Assuun päin, mutta pysyi hyvin pohkeen voimasta siellä missä kuuluikin.
Huomenna on jännitystä lisää, kun menemme ekaa kertaa ratsastustunnille. Tunnilla pitäisi olla 4 ratsukkoa + me ja ryhmä noin helppo C. Emme taida kyllä vielä laukata, sillä tunnilla ei ole aikaa meidän epäonnistumisille ja epäonnistua emme tahdo!! Meille on varmasti tavoitetta ensi alkuun siinä, että emme punge toisten perään, vaan suoritamme tehtävät kuuliaisesti ja ratsastajan apuja kuunnellen skarppina.
Yritän saada Wilhelmiina Rantasen (kenttäratsastuksen SM 2009!!) ratsastamaan ensi viikolla Paronia ja jatkossa ainakin kerran viikossa. Se saattaisi onnistua, sillä kenttäratsastuksen kisakausi ei ole vielä alkanut. *pitää sormia ja varpaita ristissä*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti