Vikellyshevonen
Vikellyshevosen varusteisiin kuuluvat:
- suitset, joissa nivelkuolain
- vikellysvyö
- patja (90 x 100 cm)
- sivuohjat
- Kilpailuissa pintelit / suojat, korvahuput ja korvatulpat sallitaan.
Juoksuttajalla on juoksutusliina ja -piiska.
 |
| Sivuohjien oikea pituus tarkistetaan hevosen pään asennosta. |
Vikellyksen perusliikkeet
Vikellyksen perusliikkeitä ovat:
- Selkäänhyppy
- Perusistunta
- Polvivaaka
- Mylly
- Sakset
- Seisonta
- Lankku
Selkäänhyppy
Vikeltäjä lähestyy hevosta liinaa pitkin ja tarttuu kahvoihin. Tällöin vikeltäjän rintamasuunta tulisi olla hevosen lapojen kanssa yhdenmukainen. Vikeltäjä ponnistaa tasajalkaa edestä, jolloin hevosen liikettä on helpoin hyödyntää. Vikeltäjän pää menee alas ja samalla vikeltäjä heilauttaa voimakkaasti jalkaa taaksepäin, jolloin voima siirtyy lantioon ja se jatkaa matkaa ylöspäin, yli hartioiden. Molemmat jalat tulisi säilyttää suorina koko liikkeen ajan. Lopulta kun vikeltäjän lantio on saavuttanut korkeimman mahdollisen kohdan, laskee hän oikean jalkansa, ja laskeutuu pehmeästi, mutta ylävartalo jäntevänä hevosen selkään.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. ponnistusvoima, nopeus, notkeus ja vartalon hallinta.
 |
| Selkäänhyppy. |
 |
| Selkäänhyppy. |
Perusistunta
Vikeltäjä istuu hevosen selässä jäntevänä ja ryhdikkäänä heti vyön takana ja keskellä hevosta. Jalat ovat ojennettuna alas ja kiinni hevosen kyljissä. Hartiat, lantio ja kantapäät ovat samassa linjassa. Vikeltäjän rintamasuunta on koko liikkeen ajan eteenpäin. Kädet ojennetaan sivulle ylös suorina, siten että sormenpäät ovat silmien kohdalla. Jalat ovat venytettyinä alaspäin, polvet, nilkat ja varpaat lähes eteenpäin käännettyinä. Liikkeen lopuksi kädet lasketaan yhtäaikaa alas ja tartutaan kahvoihin.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. hevosen liikkeen myötääminen, istunta ja ryhdikkyys.
 |
| Perusistunta. |
Polvivaaka
Liikkeeseen lähdetään istuvasta asennosta. Vikeltäjä heilauttaa jalkoja taaksepäin yhtäaikaa niin, että laskeutuu polvilleen hevosen selkään. Samanaikaisesti jalat liukuvat hieman vinottain selkärangan suuntaan nähden. Vikeltäjän polvet, sääret, nilkat ja jalkapöydät ovat kiinni hevosessa painon jakautuessa tasan koko jalalle. Oikea jalka ja vasen käsi nostetaan yhtäaikaa ojennettuun asentoon, jossa vasen käsi, pää ja oikea jalka ovat miltei samalla tasolla. Oikea käsi pitää kiinni ulkokahvasta. Hartiat ovat suoraan vyön yläpuolella ja samalla tasolla lantion kanssa. Vikeltäjien käsi ja jalka muodostavat kaaren. Liikkeen lopuksi vikeltäjä laskee käden kahvaan ja jalan vyönviereen ja samanaikaisesti liukuu pehmeästi istumaan.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. tasapaino ja hevosen liikkeen myötääminen.
 |
| Polvivaaka. |
 |
| Polvivaaka. |
 |
| Polvivaaka. |
Mylly
Istuvasta asennosta vikeltäjä suorittaa ympärimenon (360 astetta) hevosen selässä. Liike koostuu neljästä ajallisesti samanpituisesta osiosta. Jokaisessa osassa jalka nostetaan hevosen yli korkeassa, laajassa kaaressa (puoliympyrä). Vastakkainen ns. alajalka pysyy paikallaan ojennettuna hevosen kylkeen. Ylävartalo pysyy ryhdikkäänä ja lähestulkoon pystysuorana koko liikesarjan ajan. Pää ja ylävartalo kääntyivät jokaisen jalannoston mukana. Jokainen osa kestää neljä laukka-askelta. Liikkeen suorituksen lopuksi alastulo (joukkueessa) seuraa välittömästi ilman viivettä samassa tahdissa (neljään laskien).
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. Istunta, ryhdikkyys, hevosen liikkeen myötääminen, liikkeen laajuus ja ajoitus.
 |
| Mylly. |
Sakset
Saksien liike on vikeltäjän vartalon pystysuoran akselin ympärillä tapahtuva kiertoliike, jossa samanaikaisesti jalat suorittavat omaa liikettään. Sakset suoritetaan kahdessa osassa, joissa kummassakin vikeltäjä on suorittanut kääntymisen ennen kuin hän laskeutuu pehmeästi, mutta jäntevänä takaisin hevosen selkään.
Osa 1:
Istuvasta asennosta vikeltäjä heilauttaa ojennetut jalat taakse ylös ja päätyy lähes käsiseisontaan kädet ojennettuna mahdollisimman suoriksi. Pysäyttämättä liikettä vikeltäjä kääntää lantionsa sisäänpäin (vasemmalle), jolloin jalat ohittavat toisensa liikkeen korkeimmassa kohdassa. Ensimmäinen osa päättyy vikeltäjän laskeutuessa pehmeästi takaperin istumaan hevosen selkään.
Osa 2:
Takaperin istunnasta vikeltäjä heilauttaa ojennetut jalkansa korkealle hevosen selän yläpuolelle ja pysäyttää ne 90 asteen kulmaan, jolloin voima siirtyy lantioon, joka jatkaa matkaansa mahdollisimman ylös. Kädet ovat suoristetut koko liikkeen ajan. Vauhdinoton aikana ylävartalon täytyisi muodostaa selvästi edestakainen liike, heilahdus. Pysäyttämättä liikettä vikeltäjä kääntää lantiotaan sisäänpäin (oikealle) , jolloin jalat ohittavat toisensa. Toinen osa päättyy vikeltäjän laskeutuessa pehmeästi istumaan keskelle hevosen selkään.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. koordinaatio, nopeus, ajoitus ja vartalonhallinta.
 |
| Sakset. |
 |
| Sakset. |
 |
| Sakset. |
Seisonta
Liike aloitetaan istuvasta asennosta, josta vikeltäjä menee pehmeästi polvilleen molemmilla jaloilla yhtäaikaa ja välittömästi hyppää pehmeästi molemmille jaloilleen "kyykkyyn". Jalat ovat lähellä toisiaan ja varpaat suoraan eteenpäin. Vikeltäjä päästää otteensa kahvoista yhtäaikaa molemmilla käsillä ja nousee rauhallisesti seisovan asentoon. Kädet nousevat välittömästi ojennettuina ja suorinta tietä, siten että sormet ovat silmien tasolla. Hartiat, lantio ja kantapäät muodostavat pystysuoran linjan. Polvet myötäävät hevosen liikettä. Liikkeen lopuksi vikeltäjä tarttuu molempiin kahvoihin yhtäaikaa. Pää pysyy ylhäällä ja, katse eteenpäin suunnattuna, kun vikeltäjä liukuu pehmeästi ja suorin jaloin istuvaan asentoon hevosen selkään.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. vartalonhallinta ja hevosen liikkeen myötääminen.
 |
| Seisonta. |
 |
| Seisonta. |
Lankku
Kuten sakset, lankku suoritetaan myös kahdessa osassa. Liike suoritetaan lähes samalla tavalla kuin sakset, mutta lankussa vartalossa ei tapahdu pystyakselin kiertoliikettä.
Osa 1:
Istuvasta asennosta vikeltäjä heilauttaa ojennetut jalat taakse ylös ja päätyy käsiseisontaan kädet ojennettuna mahdollisimman suoriksi. Liikkeen korkeimmassa kohdassa vikeltäjä taittaa terävästi lantiotaan, jolloin jalat tulevat kohti suoraan alaspäin. Taittoasennossa vikeltäjän lantio on hetkellisesti vikellysvyön yläpuolella. Vikeltäjä liukuu pehmeästi oikean pohkeen ja säären avulla istumaan sivuttain hevosen selkään jäntevänä ja jalat ojennettuina. Lantio on pidettävät kuitenkin mahdollisimman pitkään eteenpäin. Pää ja hartiat ovat kääntyneet tässäkin lähes eteenpäin.
Osa 2:
Sivuttain istunnasta vikeltäjä heilauttaa ojennetut jalat yhdessä ylös tavoitellen käsiseisontaa. Kun vikeltäjän kädet ovat lähes yhtä suorana, hän työntää kahvoja vasten saavuttaakseen vielä korkeamman liikelaajuuden ja liitovaiheen. Hän laskeutuu molemmille jaloilleen maahan ulkopuolelle, katse ja vartalo eteenpäin hevosen menosuuntaan.
Liikettä helpottavia ominaisuuksia ovat mm. koordinaatio, nopeus, ajoitus ja vartalonhallinta.
 |
| Lankku. |
 |
| Lankku. |
 |
| Lankku. |
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti