Vielä vähän omia kommenteja näin jälkikäteen perjantain estevalkasta.
Kirsi kyllä hyvinkin tyhjentävästi kirjoitti, että tehtävät olivat vallan haastavia.
Paroni oli heti aluksi vähän väsyneen oloinen ja jäykkäkin. Hiki lensi jo verkassa. Meillä tuli heti alkuun muutama "megaloikka" ja oli kyllä aika lähellä etten ollut itse "tantereessa", mutta onneksi siltä vältyttiin.
Jari korosti, miten pienet asiat ovat tärkeitä ja pyrittävä koko ajan ratsastamaan tarkasti. Esimerkiksi puomiharjoitus, jossa piti saada 3 askelta väliin ei kuulosta vaativalta, mutta miten tärkeä on ensinnäkin nähdä jo puomille tullessa etäisyys sekä ratsastaa keskeltä puomeja.
Laukkaa pitäisi saada enemmän kootuksi. Se vaatii vielä sekä ratsastajalta / Paronilta paljon treeniä. Laukan vauhti ei ole tärkeä, vaan se tahti.
On loistavaa, että Jari pyytää toistoja niin kauan kunnes tulee oikein esteelle. Nämä "ahaa" tuntemukset vie juurikin eteenpäin. Joten tälläkin kerralla oikein hyvillä mielin valmennuksesta. Jälleen tuli toistojen johdosta kyllä sellainenkin "missä minun kunto on ahaa elämys"
Valitettavasti meiltä jäi lauantainen valkka väliin minun mahataudin johdosta, mutta onneksi tosiaan Jari käy säännöllisesti!
Terkuin,
Piia
 |
| Paroni syyskuussa 2010. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti