Menin jo hyvissä ajoin tallille, jotta ehdin putsata Paronin kamat ja jynssätä hepan oikein kunnolla. Menimme jo klo 13.45 Hanna-Kaisan kanssa verkkaamaan hevosia, vaikka kisat alkoivat vasta kolmelta. Kävelimme ensin 20 minuuttia, sitten työskentelimme käynnissä, sitten ravissa ja laukassa. Olin tyytyväinen verkkaukseen, että oli aikaa saada iso hevonen vetreäksi, eikä tarvinnut kiirehtiä mihinkään. Kesken verkan alkoi sataa ja suuntasimme maneesiin, jotta emme aivan kastuisi. Pikku sade ei meitä olisi haitannut, mutta vaatteet alkoivat kastua aivan läpi märiksi. Olikin tosi hyvä juttu, että menimme maneesiin puolta tuntia ennen kisoja, sillä Paroni oli todella jännittynyt maneesille päästyämme. Tutussa maneesissa oli ovi sepposen selällään (yleensä ovi on kiinni), puomeja oli laitettu kouluradan aidoiksi ja toisessa päädyssä oli kaksi tuolia, jotka olivat tuomaria ja kirjuria varten. Paroni oli aivan ihmeissään, kun tutussa maneesissa oli näin kummallista. Siinä ehdinkin jo ajattelemaan, että ou nou, tuleekohan tästä mitään. Nuori mies Paroni voi jännittyä niin, että menee vaan kylkimyyryä, jos sitäkään. Tästä yksi esimerkki on Paronin ja Nooran suoritus harjoituskoulukisoissa entisessä kodissa marraskuussa 2011. Silloinkin tutussa maneesissa oli vilinää ja vilskettä, josta Paroni jännittyi. Samaa tapahtuu helposti vierailla kisapaikoilla, jos ei ole heppakavereita ihan lähellä. Helatorstaina kuitenkin Paroni onneksi rentoutui, kun saimme verkata maneesissa puoli tuntia rauhassa ennen radalle menoa.
Verkassa Paroni tuntui hyvälle. Saimme hienojakin pätkiä aikaiseksi, varsinkin ulkona. Maneesi syö aina Paronin vauhdista ainakin puolet pois. Tykkään kisata ja ratsastaa mieluummin ulkona.
Paroni + Kirsi = Helppo C:2 2000 58,636 %
Rata meni ihan mukavasti, vaikka välillä oli epätoivon tuntemuksia (liiku!) ja laukka rikkoutui, kuten aiemmissakin kisoissa. Tästä voisi ottaa tavoitteen tälle kesälle, että ei enää laukkarikkoja. Viime kesänä tavoite oli, että se laukka edes nousisi. ;PParansimme omaa tulostamme (58,636 %), muistin radan, laukka nousi pisteestä molempiin suuntiin, sain nostettua laukan uudelleen rikon jälkeen, teimme hienot tasajaloin pysähdykset, tunne oli paljon parempi kuin viime kesänä kisoissa ja löysin omaa istuntaani paremmin. On se kumma, kun on kisoissaja yrittää kaikkensa ja parhaansa, niin se oma istuntakin paranee huomattavasti. Ei sitä muuten vaan ratsiessa istu siellä satulassa yhtä hyvin.
Tuomarilta saimme kehuja, että olimme tyylikäs ratsukko ja Partsa symppis heppa. Mutta, että saisimme liikkua isommalla energialla, liike tulisi lähteä takaa ja ohjastuntuma saisi olla tasaisempi.
Radan jälkeen menin vielä ulkokentällä loppuravit ja -käynnit. Siellä Paroni taas liikkui paljon energisemmin ja sain taas hienoja pätkiä. Siinä vaiheessa myös hymy alkoi irrota ja hengitys kulkea. Me selvittiin - taas!!
Nämä oli minun kolmannet koulukisat. Aiemmin olen saanut tulokseksi 55,75 % ja 49,091 %. Helatorstain tulos 58,636 % motivoi taas jatkamaan treeniä. Jos oikein hulluksi heittäytyisi niin voisi käydä kesäkuussa kouluratsastuksen aluekilpailuissa hakemassa taas kokemusta lisää. ;P
Nyt on kauhea into lähteä kisaamaan. Seuraavaksi mennään ehkä estekisoihin kolmen viikon päästä. Meidän estesatula on vain rikki, että joudumme hyppäämään lainasatulalla. Lisäksi estesatula on käynyt taas pieneksi, kun iso poika kasvattaa lihaksia. Kuvista tämän huomaakin tosi hyvin, kuinka rakenne on muuttunut ja pylly alkaa tulla pyöreämmäksi. Satula-auto on tulossa kesäkuun puolessa välissä ja sitä ennen pitäisi pärjätä lainasatulalla ja keksiä rahaa uuteen käytettyyn satulaan.
Kaikista hienointa kisoissa on mahtava tunnelma!
Kaikista hienointa helatorstain kisapäivässä oli huomata, se yhteistyö ja yhteinen tunne, mikä oman, rakkaan ja tutun hevosen kanssa on. Se tunne, kun mennään yhdessä eteenpäin ja luotetaan toisiimme. Se kai tässä hevosen omistamisessa on parasta! <3Lisäksi täytyy mainita kisatunnelma, joka oli aivan katossa. Kaikki jännitti ja kannusti toisten suorituksia. Kaikki kisaajat tekivät mahtavat radat! Ei voi muuta sanoa kuin, että aivan loistavaa. Tätä lisää!!
Kiitos videosta ja valokuvista Nealle ja Annikalle!! <3
P.S. Minulla oli kaverin kisatakki lainassa ja ostan sen nyt häneltä edulliseen hintaa. Hi-hii, nyt mullakin on oma kisatakki!! =)
(Valkoiset hanskat ja oikeat saappaat enää puuttuvat).
Kirsi
 |
| No niin, nyt on verkattu riittävästi. |
 |
| Maneesissa odotetaan omaa vuoroa. Tässä kohtaa ei voisi jännittää yhtään enempää. |
 |
| Posetusta radan jälkeen. |
 |
| Loppuravit kentällä. |
 |
| Nyt voi jo hymyillä ja hengittääkin... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti