Minusta on tullut nyt olosuhteiden pakosta ja työn takia
vain viikonloppu ratsastaja. Tämä on todella mälsää, sillä en haluaisi olla
näin kauaa erossa ihanasta miekkosestani. Kun ratsastaa vain kahtena
päivänä viikossa, niin tuntuu, että ihan taantuu, eikä ratsastus ole kuin taidon
ylläpitoa. Jos meinaa kehittyä niin kyllä siihen tarvitaan enemmän treeniä kuin
pelkkä viikonloppu. :( Ikävää onneksi vähän helpottaa, kun saan aina silloin tällöin Partsasta kuvia ja videoita viikon varrelta. On se hieno mies! <3 Onneksi Paroni on kuitenkin mitä parhaimmassa hoidossa niin
tallin kuin liikutuksen puolesta. Kun verkostot on kunnossa niin huippis-mahtis-ihania
liikuttajia ja hevosenhoitajia löytyy helposti. Nea, Tuuli, Eve, Nina, Eeva ja
Milla ovat olleet korvaamattomana apuna minulle. <3 Paronikaan ei ole
stressannut tilannetta, vaikka ratsastajat vaihtuvat selässä, vaan herra
vaikuttaa oikein tyytyväiselle. Nuorena miehenä ei hänellä olisi voinut mennä
kuin max. kaksi ratsastajaa viikossa, mutta nyt herra on jotenkin aikuistunut,
että hän ei ole moksiskaan.
Paroni maastossa Nean kanssa 18.2.2014.
Nyt kun näkee hevostaan vain kahtena päivänä viikossa, niin
kyllä sitä yhteistä aikaa osaa arvostaa ihan eri tavalla. Paroni näyttää paljon
komeammalta ja on niin mussu-mussukka, kun se ruunan rupukka, jota kävin
katsomassa aikaisemmin harvase päivä. :D Ja itsekin menee ihan eri fiiliksillä
ja asenteella tallille. Kun mamma ratsastaa vain kahtena päivänä viikossa, niin
silloin on ison miehen näytettävä parastaan, eikä mitään löysäilyä ja
humputtelua oteta vastaan. Olen selkeästi vaativampi kuin aiemmin. Lisäksi
tajusin viime Aipan käynnin jälkeen, että yleensä vaadin aluksi kunnolla, mutta
sitten kun Paroni vertyy ja alkaa menemään kivemmin niin sen jälkeen tyydyn
siihen. Vaikka minun pitäisi tyytyä siihen hetkeksi ja sen jälkeen pyytää taas
vähän lisää. Kyllähän siihen menikin useampi vuosi, että tämä asia selkiytyi
päässäni riittävästi.
Toivon mukaan pääsen pian ratsastamaan kolme kertaa viikossa… Kirsi
Paroni ei ole ryöstänyt 2,5 vuoteen kunnes tällä viikolla!
Olimme Jopin ja Outin kanssa sänkipellolla ja myös Kape ja Anniina liittyivät seuraamme siinä vähän myöhemmin. Paroni oli innoissaan ja nosteli jalkojaan kunnolla, joten uskalsin laukkailla huoletta pellolla.
Sitten yks kaks, kun laukkasin muista poispäin, Paroni alkoi punkea lapa edellä tallia kohden. En välittänyt siitä, vaan korjasin hevosta suoraan. Mutta yllättäen Paroni tekikin täyskäännöksen ja lähti ihan lapasesta. Ja sit muuten mentiin! Tulimme todella komeella laukalla, ketterästi kuin pantteri ja LUJAA kohti pellon toista päätä, jossa heppakamuset oli. Minulla oli hyvä istunta ja ohjat kädessä, mutta en siltikään mahtanut yhtään mitään! Yritin kyllä kiskoa ohjista ja sanoa rauhallisessa äänellä "prrrr, prrrrrr, prrrrr…", mutta en saanut kerrassa mitään vastausta. Paroni tuli nuoruuden innolla häntä tötteröllä täyttä laukkaa peltoa pitkin. Siinä ehdin kyllä jo miettiä, että onkohan tuo pelto kova, jos/kun tipun, toivottavasti ei tule (rodeo)pukkeja, maanantaina alkaa uusi työ, eikä olisi kauhean kiva aloittaa sitä käsi/jalka paketissa…. Onneksi Partsa tuli vaan LUJAA, eikä pukitellut, tms. typerää. Hänellä oli vain niiiiiiiin kivaa! :D
Onneksi sain viimein Partsan pysähtymään heppakamujen luokse, kun roikuin yhdessä ohjassa ja käänsin niin paljon kuin nyt toppavarustuksessa pystyin.
Oli se kyllä aika ylläri, että herra itse rauhallisuus intoutuu noin päästelemään. Ensi kerralla yritän muistaa nostaa pepun penkistä ja päästellä menemään sitten oikein kunnolla. Tällä kertaa en siinä tohinassa kyllä muistanut. :D
Kotona treenit sujuvat hienosti, mutta kisatilanteessa, yksin radalle mentäessä, Paroni saattaa jäätyä. Mutta pomppua tältä kaverilta kyllä löytyy. Paronin ja Maisan menoa kilpailujen jälkeen kisapaikalla Yyterissä.
Paroni on ollut säännöllisessä ratsutuksessa kerran kuussa toukokuusta alkaen. Ratsutusta jatketaan myös ensi vuonna, sillä siitä on ollut todella paljon hyötyä.
Paroni tutustuttaa aika ajoin ihmisiä ratsastuksen ihmeelliseen maailmaan. Paroni on niin rauhallinen,
että hän sopii vallan mainiosti kokemattomammankin henkilön ensiratsuksi.
Late pääsi kokeilemaan ratsastusta toista kertaa elämässään 8.12.2013. Late kävi ensin itsenäisesti hakemassa Paronin tarhasta ja otti loimen pois. Hän pääsi ratsastamaan kouluvalmennuksen jälkeen. "Hieman" meinasi kyllä naurattaa, kun mies kipusi selkään ja lähti vain ravailemaan ympäri maneesia.
Aika hyvin toiseksi ratsastuskerraksi, vai mitä sanotte?
Paroni pääsi lauantaina ekaa kertaa uudessa kodissa maastoilemaan. Nean kaveri, Kaisa-Maria, oli tulossa kylään ja Nea pyysi Paronia lainaan, jotta he pääsevät yhdessä ratsastamaan lauantai-iltapäivänä. Ja ilman muuta Nea <3 saa lainata Paronia any time. =)
Jotta sain itsekin lenkkiä ja raitista ilmaa, menin tallille tyttöjen kanssa. Ja olikin tosi hyvä juttu, että menin, sillä maastoreissu oli sarjassamme The Most Extreme. =D Oli kamala tuuli, tiellä syviä routakuoppia, heppaset kyttäili postilaatikoita, pelto upotti ja loppu viimein jouduimme kääntymään takaisin tallia kohden, sillä reitti ei olisi kantanut enää hevosta.
Ensimmäinen este tuli pellolla, jossa oli vettä ja maa niin upottavaa, että heppaset pääsivät siitä yli vain kävelemällä luotisuoraa ilman ratsastajaa. Rulla meinasi ottaa siinä kohtaa sivuaskelia ja upposi hieman peltoon, mutta Paroni tuli kiltisti Kaisa-Marian taluttamana, eikä uponnut, sillä meni riittävän suoraa linjaa. Upottavan kohdan jälkeen, punttailin tyttöjä takaisin selkään.
Sitten tultiinkin tiellä, jossa oli vähän väliä isoja routakuoppia, että sai olla tarkkana mihin kohtaa astuu. Tien varrella oli pelottavia postilaatikoita ja muuta jännää, joten heppaset eivät olleet kovin yhteistyöhaluisia. Postilaatikoiden ohittamisen jälkeen maasto muuttui niin pehmeäksi, että emme voineet enää jatkaa ja oli pakko luovuttaa ja kääntyä takaisin päin. Tallille päästyämme Kaisa-Maria ja Nea menivät vielä tovin kentällä.
Paroni on mennyt edelleen jumiin kaulan oikealta puolelta, mikä vaikuttaa vasempaan kierrokseen ja ilmenee jäykkyytenä ja tahdittamisena ennen vertymistä. Videolla sen tarkkasilmäisimmät varmasti huomaavat. Nyt ratsastuskerrat onkin mennyt aikalailla jumppailuun, että saa kaulan auki. Sitten, kun jumitus lähtee, niin herra liikkuu kyllä todella hienosti ja tyytyväisesti.
Kirsi
Paroni ekaa kertaa Prihaan maastoissa.
Paroni ylitti ekaa kertaa sillan maastoreiteille. Sillalla on kumimatto.
Rulla & Nea sekä Paroni & Kaisa-Maria.
Tiessä oli kamalia routakuoppia ja saikin olla tarkkana, mistä kohtaa menee.
Tässä reitin haastavin kohta. Hieman meinasi upottaa heppasia.
Oltiin viikko sitten sunnuntaina 17.3.2013 Annikan kanssa pellolla ehkä pian viimeisillä keväthangilla. Saatiin taas hienoja kuvia ja videon pätkä fiiliksistä pellolla. Lunta on vielä melkoisesti ja liikkuminen hevoselle raskasta. Oikein hyvää peppujumppaa siis.
Olen ollut koko viikon kipeä ja ajattelin, että kyllä se hevosenomistajakin voi olla joskus sairas. Työpäivän jälkeen on puolikuntoisena niin naatti, että olen huilannut illat tämän viikon ajan. Tai siis niin minun piti...
Tänään torstaina 14.3.2013 oli kuitenkin kengitys ja menin siksi aikaa tallille. Hanna-Kaisa tuli tallille kengityksen aikaan, koska oli luvannut ratsastaa Paronin, kuten eilenkin. Nooooo, enhän minä sitten malttanut lähteä kengityksen jälkeen pois, vaan jäin katsomaan Paronin ja Hanna-Kaisan menoa. Otin kännykällä videota ja kuvia, kun Hanna-Kaisa meni toista kertaa Paronilla.
On kyllä niiiiin ihanaa, kun apuja löytyy, kun on esimerkiksi kipeä tai ei ehdi töistä tallille ihmisten aikaan.
Kiitos ihanaiset heppasen liikuttajat Annika, Nea ja Hanna-Kaisa!! <3
Jee jee, oltiin Nean kanssa pellolla hangessa ratsimassa sunnuntaina 10.3.2013.
Menimme Nean kanssa yhdessä taas kerran tallille ja suuntasimme kohti aurinkoa ja peltoa. Mukavaa vaihtelua tämän viikon estetreeneille. Heppasetkin tykkäsivät kovasti. <3
Ensin menimme rinnakkain ravissa ja laukassa peltoa pitkin. Sitten laukkailimme omia teitämme. Nea ei kauheasti päästellyt, koska oli Rullalla ilman satulaa. Minä sen sijaan päästelin menemään ihan intona. Oli niin mahtavaa puottaa menemään niin paljon kuin poni kulki. Paronin "täysii" ei kuitenkaan ole mitään päätä huimaavaa niin saa hanattaa ihan surutta.
Ratsujen vaihto päivä
Nea katseli meidän menoa aikansa ja ehdotti, että vaihdetaan ratsuja. Taisi ruveta polttelemaan kunnon kiihdyttely häntäkin. =D
Olisi voinut ottaa videolle, kun Nea punnersi itsensä 185 cm korkean Paronin selkään hissijalkkarilla maasta. Ja sen, kun minä talutin Rullan kirjaimellisesti kinokseen, jotta pääsisin pomppaamaan tamman selkään. Rullalla, kun ei ollut satulaa, pelkkä loimi vain päällä.
En tohtinut mennä kuin käyntiä Rullalla, sillä en usko, että olisin pysynyt siinä hangessa ravissa kyydissä. Kuvasin kännykällä Paronin ja Nean menoa sekä fiiliksiä pellolta. Tää meidän tallin pelto on kyllä aivan ykköspaikka! Ja vielä kun aurinko paistoi täydeltä terältä.
Rulla ja Kirsi.
Kenkäkin lähti jalasta
Kaikessa siinä menossa ja meiningissä Paronilta oli tippunut takakenkä, mutta ei se pellolla haitannut. Mutta tallille päin käveltäessä, Paroni liukasteli. Tallin pihassa on lumen alla sen verran jäätä, että pitää saada kengittäjä mahdollisimman pian laittamaan uudet kengät, hokit ja tilsakumit. Sopivasti Paronin kengitysväli (6 viikkoa) tuleekin täyteen ensi viikolla. Toivottavasti kengittäjä vaan ehtii tulemaan.
Rulla on aika ihQu
Olen joitakin kertoja ratsastanut Rullalla (Ratina III) sekä Rulla on usein Nean tai Hanna-Kaisan kanssa treenamassa meidän kanssa yhtä aikaa. Olen kyllä todella tykästynyt tähän tammaan. Harvemmin ihastun ns. vieraisiin hevosiin, koska niihin ei tule sellasta sidettä kuin omaan heppaan. Mutta Rulla on kyllä aika ihQu.
Rulla
Puhtaasta ruuasta energiaa
Ai niin, ennen tallia latasin akut jauhelihasalaatilla. Oli muuten hyvää! Salaattia, kurkkua, paprikaa, sipulia, jauhelihaa, oliiviöljyä ja raejuustoa. Tällä pysyy ratsastajan kunto kohillaan.
Terveisiä tallilta! Siellä vierähtikin tänään neljä tuntia.
Koska Paronilla on ollut vasenpuoli todella jäykkä, olen pitänyt Back On Track -selänlämmitintä ennen ja jälkeen ratsastuksen. Hainkin tänään Partsan sisään, harjasin ja laitoin BOT:n selkään. Paronilta oli tippunut toinen tilsakumi takasesta, mutta onneksi kengittäjä tulee ensi viikolla niin saadaan uudet popot jalkaan.
Loimen soljet teipataan ennen pesua.
Sillä välin, kun Paroni mutusteli heiniään ja BOT vaikutti selässä pesin ison miehen vesikupin sekä vein likaisen talliloimen pesuun ja toin uuden tilalle.
Likaisen talliloimen vein pesutupaan ja teippasin sen soljet jesarilla. Soljet on teipattava, jotta pesukone ei mene rikki. Solkien "piikit" voivat nimittäin mennä rummun väliin ja saada tuhoa aikaiseksi.
Paroni puhtaassa talliloimessaan ratsastuksen jälkeen.
Juoksutin Paronia ensin hetken, jotta näin kuinka hän liikkuu vasempaan kierrokseen. Alussa herra näytti edelleen todella jäykälle, mutta vertyi nopeasti. Menimme Paronin kanssa kentällä, johon oli satanut eilen mukavasti lunta ja pohja olikin tosi hyvä. Olin niiiiiiiin iloinen, kun Paroni ei ollut enää niin paha vasempaan. Taidan perua eläinlääkäriajan huomenaamuna, sillä jumitus on selkeästi lähdössä jo hyvää vauhtia pois. Hierojan voisi tilata tilalle.
Paroni <3 oli kyllä niin kiva ratsastaa, aivan kuten eilenkin. Olemme nyt reenanneet nopeaa reagointia eli kun pyydän jotain niin sitten pitäisi tapahtua ja samantien. Ja heti, kun Paroni vastaa pyyntöön, höllään kiitokseksi. Se on toiminut tosi kivasti. Paronista on tullut tosi kuuliainen, sellainen "kyllä äiti" mamman mussukka oikein. Loppuraveissa aloin jo nauramaan itsekseni, kun Paroni alkoi jo spurttailemaan itsekseen, pyytämättä. Tykkäämme selkeästi molemmat mennä ulkona kentällä.
Ihanaa, kun lähtee ajoissa (klo 15) töistä niin ehtii melko valosalla ratsimaan. Sieltä se kevät <3 pikku hiljaa tulee.
Epäpuhtautta ja Satakunnan ensimmäinen hevosklinikka
Paroni on ollut parisen viikkoa tavallista jäykempi vasempaan kierrokseen ja ottaa lyhyempää askelta vasemmalla takasella. Tällä viikolla Paroni on sitten jo mennyt epäpuhtaasti vasempaan kierrokseen. Paroni kyllä onneksi vertyy ratsastuksen aikana, mutta on silti sen verran huono, että tilasin eläinlääkäriajan ensi viikolle.
On aika luksusta, että tallillamme on aloittanut upo uusi klinikka tällä viikolla. Täällä koko Satakunnassa ei ole aiemmin ollut hevosklinikkaa, mikä tarkoittaa, että olemmekin käyneet esim. kinnerpatteja piikittämässä Tampereella asti. Tampereen hevosklinikalle lähtö on tarkoittanut sitä, että olen päivän pois palkatta töistä, vuokraan trailerin, hankin e-kortillisen kuskin, vetoauton sekä maksan bensakulut ja klinikkamaksun. Nyt kun klinikka starttasi, on niiiiiiiin hienoa taluttaa vain hevonen seinän toiselle puolelle. Ja jos eläinlääkäri toteaisi epäpuhtauden johtuvan kinnerpateista, ne voitaisiin piikittää samantien paikan päällä. Että kyllä tätä on odotettu. Satakunnan ensimmäinen KLINIKKA!
Piia <3 on korvaamaton Prat Proximus -tiimiläinen
Koska Paroni ei kuitenkaan ole ollut jalkapuoli ja liikunta selkeästi on auttanut jäykkyyteen, olemme liikuttaneet häntä ihan suht normaalisti. Itse olen tehnyt piiiiiitkääääää päivää töissä, mutta onneksi korvaamaton apuni, Piia <3 on ehtinyt huolehtia isosta miehestä. En pärjäisi ilman Piiaa sitten millään!
Tänään pääsin kuitenkin livahtamaan töistä hyvissä ajoin ja ehdin ratsia melko valoisalla ulkona, lumisella kentällä. Oli aika kiva humma alla. =) Tehtiin Piian meille antamaan harjoitusta, jonka Piia meille viime viikonloppuna antoi. Alla videota viime viikonlopun menosta, kun Piia skoutsasi taas meitä. Tekee todella hyvää, kun joku huutaa vieressä! Piian meille pitämät normitreenit kestää aina 1,5 tuntia. =D
Paronilla on ollut jalka turvoksissa jo kolme päivää
Torstaina 3.1.2013, kun hain Paronin tarhasta, herran vasen takajalka oli kuin tukki. Liekö herra riehunut tarhassa ja niukauttanut jalan, imppari vai mikä mahtanut tulla. Jalka oli turvoksissa ihan alhaalta, ihan ylös asti ja kuuma. En mennyt ratsastamaan, vaan taluttelin Paronia maneesissa noin 45 minuuttia. Turvotus laski liikutuksen aikana, joten se selvästi auttaa. Olemmekin liikuttaneet Paronin ihan normaalisti. Paroni ei onnu, eikä arista jalkaa, mutta on todella jäykkä, varsinkin vasempaan kierrokseen. Ja ihmekös tuo, kun jalka ei ole täysin kunnossa. Enää jalka ei ole ollut kuin alhaalta turvoksissa ja liikutus on joka kerta laskenut turvotusta. Seuraillaan siis tilanteen kehittymistä.
Treeniä ja hyviä suorituksia
Vielä keskiviikkona Paroni oli ihan super hyvä! Menimme Piian kanssa liikuttamaan Paronin yhteistuumin. Piia verkkasi Paronin ensin todella hyvin ja tämän jälkeen piti minulle vielä tuntia. Sain taas sata ja yksi hyvää vinkkiä treenaukseen. Piia piiskasi meitä oikein olan takaa ja hiki virtasi selkää pitkin koko ajan. Paroni tuntui ihan super hyvälle ja teimmekin todella hyvän suorituksen. Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä höntsäilyn sijaan treenaamaan kunnolla. Oma kuntokin on laskenut ihan nollaan tämän höntsäilyn takia. Jos ensi kesänä haaveilee uskaltavansa mennä kisoihin, niin jotain olisi syytä tehdä ja nyt.
Muistilista treenaukseen
Kunnolla eteen pohkeella ja sen jälkeen hiljaa
Kädet ei liiku, kun antaa pohjetta
Kädet alas
Rentouta kädet
Ohjat pitää olla lyhyet
Sisäohjassa ei saa roikkua, vaan se myötää
Ulko-ohja pysyy paikallaan, mutta ei silti ole staattinen
Ulos-sisään taivutuksia nopeasti, jotta hidas hevonen pysyy hereillä
Välillä kunnon taivutus sisään (sisäpohje ja tarvittaessa johtava ohjasote), jonka jälkeen kunnon myötäys
Laukassa vielä lisää vauhtia
Helpointa yllä mainittu lista oli tehdä ympyrällä. Sen jälkeen, kun homma toimii ympyrällä niin voi alkaa tehdä suorakaiteen muotoisena. Siinä hankalinta oli kulmiin ratsastaminen. En ehtinyt kunnolla suoristaa Paronia, kun piti jo valmistautua kulmaan ja taivutukseen.
Hienointa oli huomata, että Paronista on tullut nopeampi. Se reagoi esim. kun rentoutin kädet ja siitä tietenkin tiesin, että nyt tein oikein. Aiemmin on saanut ratsastaa viisi kertaa maneesin ympäri ennen kuin Paronissa on tapahtunut mitään muutosta parempaan. On vain pitänyt luottaa, että kyllä tämä tästä. Nyt Paroni reagoi nopeammin ja antaa näin palautetta ratsastajalle. Tästä on niiiiin hyvä jatkaa!
Perjantaina ja lauantaina olimme Piian kanssa yhdessä tallilla. Ja lauantaista on videomateriaaliakin. Videolla on Piian ja Paronin treenausta. Piia yritti videoida myös minua ja Paronia, mutta se ei harmillisesti ollut tallentunut kameraan. :/
Kesäkuussa oli kamala päivä, kun Paronin tarhakaveri kuoli yllättäen laitumella. Se päivä oli todella raskas, sillä Samppa oli rakas kaikille, jotka hänet tunsivat. Onneksi lähtö oli nopea, eikä Samppa kärsinyt vanhuuden vaivoista, vaan kirmasi täydestä laukasta vihreimmille niityille.
Paroni on noin kaksi kertaa vuodessa tavallista jäykempi ja silloin apuun otetaan eteen alas ratsastus sekä muita kotihoitotoimenpiteitä. Tätä tehdään tietenkin ennaltaehkäisevästi läpi vuoden, mutta välillä toimenpiteitä joudutaan tehostamaan pahempien jumitusten aikaan.
Laitumelle pääsy kuuluu hevosen kesän kohokohtiin ja Paroni viettikin kesälomaa yhdessä tarhakavereidensa kanssa. Ei ollut riemulla rajaa, kun heppaset pääsivät yhdessä laitumelle kirmaamaan.
Piia aloitti Paronin uutena vuokraajana elokuun viimeisinä päivinä. Piia herätti mielenkiintoa blogin uutena henkilönä ja kuuluikin siksi top 10 luetuimpiin juttuihin.
Kirsi oli muiden tallityttöjen kanssa Sneckin estevalmennuskurssilla elokuussa. Kaksipäiväinen estevalmennus oli todella hieno kokemus ja harjoitukset monipuolisia: niin teoriaa, sileää, yksittäisiä esteitä kuin rataa.
Moni kyselee, kuinka korkea Paroni on, niin nyt asia on selvitetty: 185 cm. ”Hieman” matalammaksi olisi kyllä voinut jäädä, kun ISOn hepan kanssa kaikki on aina hieman kinkkisempää, kun ei herra mahdu mihinkään, eikä mikään mahdu herran päälle.
Paroni ja Piia aloittivat heti kättelyssä estevalmentautumisen. Piia oli tuolloin seitsemättä kertaa Paronin selässä ja estetaukoa takana seitsemän vuotta.
Mentiin tallille lauantaina 8.12.2012 porukalla, Kirsi, Piia, Nea ja Mari, liikuttamaan Paroni ja Rulla. Piia ja Nea olivat toisistaan tietämättä saaneet molemmat päähänsä idean, että tänään mennään tutustumaan uuden kodin sänkipelloille ekaa kertaa.
Ja oli muuten MAHTAVAA! Sänkipeltoja on ihan heti tarhojen takana ja siellä on muuten niiiiiiiiin hieno mennä! Oikein luksusta! Molemmat hepat käyttäytyi todella hyvin, vaikka ollaankin vasta viikko asuttu uudessa kodissa.
Paroni sai lauantaina kaksi uutta loimea, sillä Riding Sportissa oli melkein kaikki tuotteet -25 %. Varmaan kaikki paikkakuntalaiset ovat käyneet shoppailemassa tuolloin. =D Paroni sai tummansinisen ratsastusloimen, joka oli sänkkärillä lämmittämässä, sekä tummansinisen talliloimen, punaisilla kanttauksilla. Kyllä nyt herran kelpaa.
Ratsastuksen jälkeen Paroni kävi ekaa kertaa uuden kodin pesuboksissa. Pestiin Paronin häntä ja sukat sekä laitettiin kaviorasvaa. Paroni pääsi siis määräaikaishuoltoon. =D
Sunnuntaina 9.12. menin siskoni Marin kanssa tallille ja mihinkäs muuallekaan mentiin kuin sänkipellolle. Musta taitaakin tulla puskaratsastaja!
.JPG)
.JPG)
