Paroni osallistui ensimmäistä kertaa Aipan (Sari Aimia) kaksipäiväiseen ratsutukseen. Tänään lauantaina 4.5.2013 oli ensimmäinen päivä ja huomenna harjoitukset jatkuvat.
Sain siis ihailla tänään woouuuu-huippu-kouluratsastusta. On se hienoo, kun sen osaa!! Aluksi Aippa sai käskeä Paronia eteen kunnolla, mutta ihmeen nopeasti Paroni ymmärsi yskän ja paineli hienosti eteen. Aippa kehuikin, että Paroni tuntuu hyvälle edestä, kun saa hänet ensin eteen.
Aippa myös neuvoi, että ohjat on pidettävä kädessä. Vaikka tuntuisi helpommalle antaa hieman löysää, jotta saa Paronia eteenpäin, niin ei. Ohjat on oltava kädessä!! Siten saa myös käteen tuntuman, että herra menee myös eteenpäin kunnolla.
Lisäksi Aippa käski mennä ilman raippaa, koska raipan kanssa pohkeet helposti unohtuu ja turvautuu liikaa raippaan. On opittava käyttämään pohkeita, jotta saa hevosen pohkeen eteen (ei raipan eteen). Eli ensi kerralla Kirsi laittaa pitkästä aikaa kannukset jalkaan ja jättää raipan kaappiin. Kyllä me vielä opitaan!
Kaikenkaikkiaan ratsutus oli mahti kokemus. Aippa on huisin hyvä ratsastaja ja Paroni sai kunnon treeniä. Nyt on hyvä maanantaista keskiviikkoon harjoitella koulukisoihin hyvin ratsitulla heppasella. Huomenna kuitenkin harjoitukset jatkuvat ja minä saatan myös päästä selkään. Jännää!!
Ratsutuksen jälkeen vein Partsan vielä ulkoilemaan tarhaan puhdas ja ehjä loimi sekä upo-uusi-riimu ja riimunaru päällä. Voipi olla, että muutaman tunnin päästä loimi on riekaleina ja riimu kurainen ja rikki. Poitsut on vähän taas kohnanneet tarhassa viime aikoina ja tarhan herruus on tainnut mennä uusiksi. Nimittäin kun vein Partsan tänään tarhaan ja olin irrottamassa riimua, niin entinen tarhan herra Eetu väisti heti Paronin nähtyään ruokakupilta ja meni hätistelemään Jopia. Jopi väisti Eetua ja näin tarhan uusi herruus on tullut Paronille, kakkosena Eetu ja kolmosena, ennen niin hurja, Jopi. Näin ne asiat laumassa etenee. Hienoa kuitenkin, että poitsuilla on seuraa toisistaan.
On kyllä ihanaa, kun alkaa olla jo kesä. Kenttä on kuiva ja pohja on hyvä. Ulkona sekä ratsu että ratsastaja tykkäävät mennä paremmin kuin maneesissa. Pikkuinen estekin on ilmestynyt kentälle, mikä lietsoo hyppyfiilistä. Kesä on parasta ratsastus aikaa!!
Olin ekaa kertaa Anna Kyläkorven kouluvalkassa 3.5.2013. Oli aika luksusta tulla valmennukseen, sillä minua odotti huippuunsa laitettu ja verkattu heppanen tallilla. En päässyt töistä lähtemään riittävän ajoissa ja ihanainen Annika <3 laittoi Paronin minulle kuntoon: harjasi putipuhtaaksi (näillä keleillä siihen meneekin aikaa...), laittoi pintelit ja satulahuovan sävysävyyn ja verrytteli ulkokentällä hepan eteenpäinpyrkiväksi ja herkäksi pohkeelle. =)
Paroni olikin tosi kiva ja tuntui heti alkuun hyvälle. Annika oli tehnyt hyvää työtä Partsan kanssa. Ehdin juuri ja juuri saada itseni lämpimäksi muutamilla siirtymisillä ja kiihdyttelyillä ennen valmennuksen alkua.
Yleensä jännitän uusia valmentajia, mutta jostain syystä, Anna tuntui heti alkuun tosi kivalle ja helposti lähestyttävälle. Annalla on itselläänkin iso hevonen ja tunsi tarkkaan, tuskasi ison hevosen käynnistymisen ja ratsastettavuuden suhteen. Ja onhan hänellä kokemusta, koska on Master-tason valmentaja.
Tykkäsin kauheasti Annan valkasta, sillä tehtävät tukivat toisiaan, olivat omiaan hitaalle hevoselle, sain paljon hyviä ohjeita (mm. käsien asennosta ja paikasta) ja myös kehuja, mitä teen oikein (lantion "joustavuus"). Lisäksi harjoittelimme helatorstain tallimme sisäisiin harkkakisoihin helppo C:2 ohjelmaa. Joten näillä eväillä pääsimme Paronin kanssa aika hyvään suoritukseen ja ennen kaikkea tuntumaan. Tästä on varmempi mieli lähteä treenaamaan ensi viikolla (ma-ke aikana) helatorstain kisoihin.
Anna painotti mm. sitä, että kun Paroni lusmuaa niin käsketään kunnolla, jotta saadaan kunnon reaktio aikaiseksi. Tämän jälkeen kiitokseksi matkustetaan selässä. Käskyn ja kiitoksen ero pitää olla mahdollisimman suuri.
Ratsastaessani pidän helposti käsiäni suorassa. Olen oppinut tähän, sillä se tuntuu rentouttavan hartioitani. Nyt pitäisi kuitenkin oppia tästä pois ja laittaa sitä kulmaa sinne kyynärpäähän ja tuntemaan ne kyynärpäät. Lisäksi yläselkä on oltava kunnolla pystyssä, nyrkit kiinni ja peukalot kohti taivasta. Tätä saankin sitten treenata ihan uralla.
Muita treenattavia asioita ovat:
nopeita puolipidätteitä molemmilla ohjilla yhtä aikaa
pohkeen leveimmän kohdan paikallaan pitämistä hevosen kyljessä kiinni
matkusta, ei pohjetta joka askeleella (kiittäminen)
istutaan pepun päällä, peppu kiinni satulassa (ajatus, että istutaan satulan takaosassa)
lantion asento (notko pois alaselästä, häntä koipien väliin, napa kohti selkään)
polvi irti satulasta
ympyrällä sisäpohje taivuttaa hevosen kahtia
laukka-ravi siirtymisissä: muista lantio, napa kohti selkää, paljon nopeita puolipidätteitä, ulkokyynärpää ei saa valahtaa
laukannostoissa pienempi jousto käsissä
loppuraveissa haetaan vielä vauhti, pyöreä muoto sekä terävä (ei niinkään pitkä) askel
Anna myös kertoi, että kun hevonen kasvattaa lihaksiaan, se on aluksi tosi jäykkä. Tämä vie aina aikansa, että uudet lihakset vertyy. Tätä aikaa elämme juuri nyt Paronin kanssa. Tämän vuoden puolella on tullut todella paljon lihasta, ja sitä kautta myös jäykkyyttä lisää. Maikki tulee onneksi ensi viikolla taas hieromaan Paronin. Hieronta on otettu nyt säännölliseksi hoitotoimenpiteeksi kerran kuussa.
Toivon mukaan pääsen Annan valkkaan jatkossa säännöllisesti, sillä tunti todellakin motivoi minua yrittämään parhaani ja sain paljon hyviä eväitä itsenäiseen treenaamiseen. =)
Paroni pääsi lauantaina ekaa kertaa uudessa kodissa maastoilemaan. Nean kaveri, Kaisa-Maria, oli tulossa kylään ja Nea pyysi Paronia lainaan, jotta he pääsevät yhdessä ratsastamaan lauantai-iltapäivänä. Ja ilman muuta Nea <3 saa lainata Paronia any time. =)
Jotta sain itsekin lenkkiä ja raitista ilmaa, menin tallille tyttöjen kanssa. Ja olikin tosi hyvä juttu, että menin, sillä maastoreissu oli sarjassamme The Most Extreme. =D Oli kamala tuuli, tiellä syviä routakuoppia, heppaset kyttäili postilaatikoita, pelto upotti ja loppu viimein jouduimme kääntymään takaisin tallia kohden, sillä reitti ei olisi kantanut enää hevosta.
Ensimmäinen este tuli pellolla, jossa oli vettä ja maa niin upottavaa, että heppaset pääsivät siitä yli vain kävelemällä luotisuoraa ilman ratsastajaa. Rulla meinasi ottaa siinä kohtaa sivuaskelia ja upposi hieman peltoon, mutta Paroni tuli kiltisti Kaisa-Marian taluttamana, eikä uponnut, sillä meni riittävän suoraa linjaa. Upottavan kohdan jälkeen, punttailin tyttöjä takaisin selkään.
Sitten tultiinkin tiellä, jossa oli vähän väliä isoja routakuoppia, että sai olla tarkkana mihin kohtaa astuu. Tien varrella oli pelottavia postilaatikoita ja muuta jännää, joten heppaset eivät olleet kovin yhteistyöhaluisia. Postilaatikoiden ohittamisen jälkeen maasto muuttui niin pehmeäksi, että emme voineet enää jatkaa ja oli pakko luovuttaa ja kääntyä takaisin päin. Tallille päästyämme Kaisa-Maria ja Nea menivät vielä tovin kentällä.
Paroni on mennyt edelleen jumiin kaulan oikealta puolelta, mikä vaikuttaa vasempaan kierrokseen ja ilmenee jäykkyytenä ja tahdittamisena ennen vertymistä. Videolla sen tarkkasilmäisimmät varmasti huomaavat. Nyt ratsastuskerrat onkin mennyt aikalailla jumppailuun, että saa kaulan auki. Sitten, kun jumitus lähtee, niin herra liikkuu kyllä todella hienosti ja tyytyväisesti.
Kirsi
Paroni ekaa kertaa Prihaan maastoissa.
Paroni ylitti ekaa kertaa sillan maastoreiteille. Sillalla on kumimatto.
Rulla & Nea sekä Paroni & Kaisa-Maria.
Tiessä oli kamalia routakuoppia ja saikin olla tarkkana, mistä kohtaa menee.
Tässä reitin haastavin kohta. Hieman meinasi upottaa heppasia.
Ratsastajan kanssahan Paroni on hypännyt paljonkin, mutta en tiedä, onko Paroni aiemmin irtohypännyt. Ainakaan minun aikanani häntä ei ole irtohypytetty. Paronilla olikin eilen jännä päivä, kun hän pääsi irtohyppäämään ekaa kertaa.
Olimme sopineet muiden tallilaisten kanssa irtohypytyksestä ja innokkaita irtohypyttäjiä olikin mukavasti. Saimme porukalla nopeasti kujan valmiiksi ja heppaset tulivat vuoronperään maneesiin. Nea oli onneksi apuna ja minä kuvasin menoa. Ensin juoksutimme lämmittelyksi maneesin edessä. Paronilla oli vähän omaa kivaa ja villi energiaa juoksutuksessa. Tuli aika hauskoja kuvia, kun Partsa keksi hienoja kevätjuhlaliikkeitä. =D
Maneesissa Paroni oli aluksi ihmeissään, että mistä nyt on kyse. Hienosti herra kuitenkin juoksi kujassa, kun läsnäolijat hieman kannustivat isoa miestä. Kujan päässä odotti herkkuja, joten sen juokseminen oli aika mieluista puuhaa. Tein pienen videon, jossa juoksutusta sekä irtohyppyjä.
Heinämaha on poissa
Kuvista näkyy, kuinka Paronilta on viimein lähtenyt heinämasu pois. Paroni näyttää nyt mielestäni kyllä hyvälle. Kun heinämasu on poissa, niin herralla on tilaa laittaa niitä takajalkoja kunnolla alleen.
Peppuun lihasta
Kuvista näkee myös, että Paronin takapuoli tarvitsee vielä reilusti lihasta. Kun saamme lihasta takalistoon, helpottuu Paronin liikkuminen, siirtymiset ja ratsastus entisestään. Jatkamme siis kovaa treenausta, jotta saamme pepun pyöreäksi. Korkeutta Paroni ei enää onneksi kasva, mutta leveyttä saa tulla lisää.
Hieronnasta oli todella suuri apu
Maikin maanantainen hieronta auttoi Paronia todella paljon. Kun ratsastin tiistaina, oli kuin ihan eri hevonen alla. Vasemmalla ja oikealla kierroksella ei ollut eroa, Paroni tykkäsi liikkua eteen ja oli vertymisen jälkeen rehellisesti pohkeen edessä. Oli aika mahtava fiilis!!
Paroni viiden vuoden päästä?
Olemme selkeästi menossa oikeaan suuntaan. Nyt tarvitaan lisää kunnon treeniä, oikea ruokavalio sekä hierontaa säännöllisesti. Paroni on ottanut taas kerran hienon edistysaskeleen viimeisen kuukauden aikana. On hienoa, kun voi mennä pikku hiljaa kokoajan eteenpäin. Vielä ei ole seinää tullut vastaan.
On todella mielenkiintoista ja jännittävää, kun ei tiedä, millainen Paronista loppujen lopuksi tulee. Millainen Paroni on vuoden päästä? Entä kahden, kolmen, neljän tai viiden vuoden päästä? Aivan kutkuttavaa, kun ei tiedä ja se, että pitkäjänteisellä työllä päästään koko ajan eteenpäin.
Prihaan muuttaessaan Paroni oli pari kuukautta yksin tarhassa, kunnes sai tarhakaverikseen eestinhevosen Eetun. Eetun ja Paronin yhteiselo lähti heti hyvin sujumaan. Molemmat ovat nuoria, aika leikkisiä ja varsinkin alkuun hyppivät toisiaan vasten ja kisailivat paljon.
Jopi pääsi heti samaan tarhaan Paronin ja Eetun kanssa. Paroni ja Jopi tunnistivat heti toisensa, mutta Jopi ja Eetu ihmettelivät toisiaan alkuun. Aika nopeasti Eetu kuitenkin otti tarhan herruuden ja ruunakolmikon yhteiselo on sujunut todella hyvin. On tosi hienoa, että he pärjäävät keskenään ja ovat seurana toisilleen. Saavat samalla vähän jaloittelua tarhassa, kun seuraavat toisiaan. Tekee hyvää nivelille.
Alla kuvia, kun Jopi on juuri päässyt uusien kavereidensa kanssa samaan tarhaan 31.3.2013.
On tullut pieni bloggaustauko, vaikka ison P:n elämässä on tapahtunut yhtä ja toista. Päivitän hieman hänen kuulumisiaan.
Astetta kovemmat treenit
Paroni on alkanut käyttämään takapäätään paremmin, liikkumaan paremmin eteen ja käyttämään selkäänsä entistä enemmän. Ei se tietenkään vielä mitään täydellistä ole, mutta askel taas eteenpäin. Olemme pitäneet astetta kovempia treenejä parin viikon ajan.
Alku- ja loppuverryttelyitä on pyritty pidentämään. Varsinkin alkuverkkana toimii hyvin puolen tunnin kävely. Iso heppa tarttee aikaa vertyä ja lämmetä.
Paroni on ollut aivan hiestä märkä ratsastuksen jälkeen, koska on oikeasti tehnyt kunnolla töitä. Ratsastuksen jälkeen on joutunut kuivaamaan hikiloimella, ettei herra vilustu. Hikoilu varmasti loppuu tai vähenee, kun saadaan lihasta lisää, varsinkin takapuoleen. Alkaa siirtymiset ja liikkuminen helpottumaan sitten Paronillekin.
Perusruuan lisäksi vitamiinit oltava kohdilleen
Kovien treenien lisäksi ruokavalioon on lisätty MSM:ää, e-vitamiiniä, rypsiöljyä ja hikoilupäivinä elektrolyyttiä. Näillä eväillä edistetään nivelten liikkuvuutta, poistetaan lihasjäykkyyttä ja tehostetaan lihaskunnon ylläpitoa.
Jäykkyyttä vasemmassa kierroksessa
Paroni hierojalla 8.4.2013.
Kovien treenien seurauksena Paroni on selkeästi ollut jäykempi vasempaan kierrokseen, joten olemme nyt hieman höllänneet treenejä ja se on heti auttanut. Paroni ei selkeästikään ole enää niin jäykkä kuin aiemmin. Lisäksi Maikki kävi vielä hieromassa ison miehen tänään, jotta saadaan tehostettua lihashuoltoa entisestään.
Hieronnalla edistetään rasituksesta palautumista
Maikki kävi viimeksi hieromassa Paronin kaksi kuukautta sitten, joten hän huomasi heti ison eron lihasmassassa. Itse ei eroa hirveän helposti huomaa, koska näkee hummasen melkein joka päivä. Maikki kuitenkin vahvisti, että treeneillä on ollut tulosta. Paronin lihakset tuntuivat edelliseen kertaan verrattuna kimmoisilta ja hyviltä. Selkä oli parempi ja saanut lisää lihasta. Sään molemmin puolin ollut viimekertainen jumitus oli poissa. Kaulaan oli tullut eniten uutta lihasta. Ja ainut jumikohta olikin oikean puolen kaula ja niska. Tämä vaikuttaa juurikin siihen vasempaan kierrokseen, koska jumiutuneen kaulan kanssa Paroni ei pysty taipumaan vasemmalle kunnolla. Maikki sai aukaistua Paronin jumitukset ja sovimme, että pidämme lyhyemmän hierontavälin, jos vain treenimme jatkuvat yhtä kovina.
Ratsutusta luvassa toukokuun alussa
Kouluratsastaja Sari Aimia on tulossa ratsuttamaan Poriin ja sain Paronille paikan hänen kaksipäiväiseen ratsutukseensa toukokuun alussa. Aippa ei ole aiemmin ratsastanut Partsalla, joten tosi jännä kuulla mitä hän sanoo ja mitä vinkkejä antaa treenaukseen.
.JPG)
